Laiskanpulskea

Tänään oli taas messujen aika.

GoExpo-messut ovat olleet viime vuosina jännä kokemus. Toisaalta on ihan törkeästi kaikkea, mutta messujen jälkeen tuntuu siltä – ettei siellä nyt ollut oikein mitään, mutta ei toisaalta oikein osaa sanoa että mitä puuttui tai mitä olisi pitänyt olla enemmän.

Tänä vuonna oli vähän samanlainen fiilis.

Golf-puoli on aina ollut meille täysin tyhjä arpa, lukuunottamatta mahdollisia samppanjabaareja tai muita mahdollisuuksia nautiskella.

Tänä vuonna ihastelin golf-alueella ollutta pössistä, missä nuoria ja lapsia yritettiin saada kiinnostumaan lajista jo heti pienenä.

Urheilijat / Kuntoilijat / Laiskanpulskeat tarvitsevat proteiinia! Näin kuluttajat ovat oppineet mainoksista. Ja valmistajat tietysti pyrkivät tätä synnytettyä tarvetta hyödyntämään.

Ensimmäiseksi porukka tuntui innostuvan - ainakin messuilla ja muissa tilanteissa - Skyristä. Islantilainen brändäys toimi.

Ja purkissa oleva muovilusikka on kätsy, jos tällaisen ostaa vaikka kaupasta evääksi.

Danone iski markkinoille Vitalinea Pro:lla.

Sitä ei voinut olla huomaamatta mm. Kauneus & Terveys-messuilla.

Toisaalta GoExpo-messuilla vastaava lava on ollut Valio Pro-lava – kuten tänäkin vuonna. Ja lavan vieressä Valion maistelupiste.

Flunssa tuli podettua loppuun ja pääsin viimein palaamaan ihan innolla salille. Lepääminen oli tietysti tehnyt hyvää, mutta pää kaipasi jo liikettä ja liikuntaa.

Salilla tuntui, että viime kerrasta oli jo ikuisuus - joten otin rauhallisesti. Pienempiä painoja kuin normaalisti ja muutenkin silleen fiilistellen, että muistaisi taas mitä siellä salilla oikein tehtikään.

Vaikkei juuri mitään tullutkaan tehtyä salilla, niin onnistuin kipeyttämään alaselän – taas. Ilmeisesti kyykätessä kevyellä kahvakuulalla oli kropan antama tuki liian huono - ja siitä selän jotkin pienet lihakset tai kudokset tykkäsivät kyttyrää.

Tää on niin tätä. Just kun tuntui siltä, että sai hyvän rutiinin päälle treenaamisessa - niin sitten iskee vuoden ensimmäinen flunssa.

Matkalla Turkuun oli tarkoitus saada hotellilla aikaiseksi kaksi hyvää salitreeniä, mutta jo torstaina aamulla tuntui siltä - ettei kaikki ole kunnossa. Hieman flunssainen olo ja kipeähkö kroppa, joten aamutreeni oli pakko tehdä vain ihan lyhyenä ja kevyenä kropan herättelynä.

Päivän aikana sitten aivastelut ja päähän syntyvä räkä kertoi, että jokin flunssaviirus oli jylläämässä. Perjantaina pääsikin junasta suoraan kotiin sohvalle röhnöttämään ja lepäämään.

Sisäpyöräily – tai siis spinning – on aika hirveä tapa harrastaa liikuntaa sisällä. Usein tuntuu myös, että tuntien konseptiin kuuluu tarkoin valittu mahdollisimman järkyttävä soundtrack sekä hieman liian sotilaallisen innokkaasti huutava ohjaaja - jonka ohjauksen tärkein elementti on kannustaa huudolla masokisteja lisäämään vastusta ja polkemaan kovempaa.

Mutta toiset tykkäävät.

Onhan se tietysti tehokasta hien irroitusta, kun reisiä kuritetaan pitkä aika - mutta kritiikin siemen liittyykin enemmän siihen, että koko muu kroppa on toimettomana tunnin ajan - toisin kuin ulkona pyöräilyssä, missä kroppa joutuu olemaan tasapainon takia hereillä.

HIIT-treeni veti paikat oikein kunnolla jumiin. Yläselän lihakset eivät olleet tottuneet riiputukseen ja rääkkiin - ja pari päivää ollaankin oltu hartiat jumissa. Ja taisivat jalatkin olla vähän jumissa.

Palauttava liikunta kuntosalilla – aerobista, lihaskuntoa ja venyttelyä – auttoi hieman, mutta mikään ei tunnu voittavan sitä miten hyvin hieronta auttaakaan.

Tänään pääsin poikkeuksellisesti nauttimaan kahdesta hyvästä hieronnasta. Aluksi avattiin jalkoja urakalla oikein voimalla tunnin ajan. Normaalisti ongelmakohteena olevat pohkeet olivat tällä kertaa ilman kipukohtia, kun taas reidet osoittivat mieltä koko rahalla. Mutta ei niin pahaa jumitusta, ettei Heidi sitä auki saisi.

Tänään jatkui treenaus ensiksi kehonhuollon merkeissä. Eilinen treeni veti lihakset jumiin – varsinkin hartiat – joten oli erittäin mukava tehdä hieman palauttavaa liikuntaa.

Prformance Mobility-tunti oli täysin uusi kokemus – ja taisi olla salillakin ensimmäistä kertaa koskaan, minkä ansiosta tunnilla oli (todennäköisesti) poikkeuksellisesti kaksi ohjaajaa.

Tunti koostui erilaisista venytyksistä ja aktivoivista liikkeistä - ja meni ohi todella nopeasti. Tunnin jälkeen oli selkeästi vetreämpi ja rennompi olo kuin salille tullessa.

Liikkeet eivät olleet entuudestaan tuttuja, mutta ne käytiin sen verran perusteellisesti läpi – ja ohjaajat kävivät korjaamassa virheasentoja sen verran tehokkaasti, että kaikki pystyivät tekemään liikkeitä turvallisesti.

Minut pakotettiin tänään tekemään myös toinen treeni, eli lähteä tanssimaan Etnofitnessin studiolle Njaran pitämälle Funky Street-tunnille.

Onneksi tunnista ei ole mitään kuva- tai videomateriaalia, sillä se oli niin hirveää räpellystä. Kun ei ole tuntumaa tanssiin taas pitkän tauon jälkeen, niin ekat tunnit tuntuvat aina tuskalta.

Liikkeistä ei saa riittävän nopeasti kiinni - ja kun viimein saa kädet ja jalat menemään oikeaan suuntaan, otetaankin jo uusia askelia mukaan. Raivostuttavan haastavaa!

Tänään oli ensimmäinen kerta SATS:illa kokeillessa uutta Prformance aluetta HIIT-tunnilla. Odotukset olivat korkealla, sillä halusin oppia miten treenata ko. alueella myös omatoimisesti ja millaisilla treeneillä kehittää jatkossa itseään.

En millään tavalla ollut varautunut siihen, että miten nopeasti tästä pullapojasta lähtikään mehut pihalle. Ennen kuin sarjassa oli ehditty pitkällekään, kiroilin jo mielessäni että pitäisi eka hankkiutua kuntoon - että selviäisi ja jaksaisi tälläisiä treenejä.

Tunti alkoi lyhyellä lämmittelyllä ja sainkin jälkikäteen huomata, että olisi ollut todella kannattavaa lämmitellä kroppa kunnolla yläkropan osalta kunnolla ennen tuntia. Useat liikkeet rasittivat ylävartaloa sen verran, että niskat olivat loppuillasta hieman jumissa.

Elämän suuria kysymyksiä.

Millainen on optimaalinen treenikassi?

Viime aikoina on tullut eniten käytettyä Adidaksen valmistamaa treenilaukkua, jonka saimme osana adidasheimo-kampanjaa viime vuonna.

Laukku on juuri riittävän kokoinen salikamoille pyyhkeineen ja vaihtovaatteineen. Ainoa haittapuoli on, että kassia on rasittava kantaa pidempiä aikoja - sillä kaikki paino menee joko yhdelle kädelle tai olkapäälle.

Positiivisia puolia on erillinen lokerikko laukun päässä, jonne on helppo esimerkiksi eristää märät kamat treenin jälkeen. Erinomainen laukku joka kulkee siis kätsysti mukana autosta salille ja takaisin - tai mukana vaikka julkisessa liikenteessä ilman ongelmia.