Laiskanpulskea

Helsingissä on viimein uusi puolimaratonin mittainen juoksutapahtuma, Helsinki Half Marathon, jonka ensimmäinen installaatio juostiin eilen 7.6.2014 ja seuraava juostaan 6.6.2015. Ensi vuoden tapahtumaan voit ilmoittautua erikoishalvalla 29 euron hinnalla 30.6 -saakka täältä: http://helsinkihalfmarathon.fi/hhm-2015/

Kolmisen viikkoa ennen Helsinki Half Marathon ( HHM )-tapahtumaa juostiin perinteikäs Helsinki City Run, jonka 18 000 juoksijaa tekevät tapahtumasta todella ison massatapahtuman - mikä näkyi ja tuntui kaikkialla ( HCR-kokemuksista kirjoitin aiemmin täällä: Helsinki City Run 2014 ). HHM puolestaan lähti liikkeelle tyhjästä, synnyttäen pienellä hyvin verkottuneella aktiiviporukalla tapahtuman joka jo heti ensimmäisenä vuotena onnistui keräämään parituhatta ilmoittautunutta juoksijaa.

Viime vuonna – ennen Laiskanpulskea blogin ja monimediaprojektin alkua – juoksin pitkästä aikaa puolimaratonin Espoossa. Valmistelut ja treenaus eivät menneet ihan nappiin pienen loukkaantumisen ja laiskottelun takia. Kirjoitin kolmannella kotimaisella aiheesta aiemmin täällä.

Tänä keväänä valmistautuminen kesän koitoksiin oli sujunut paremmin - ja vaikka koivun runsas kukinta uhkasikin kaataa kaiken, sain hurjan hienon lahjan säiden jumalilta Helsinki City Runia ennen. Sää ennen puolimaratonia oli sateinen ja puhdisti ilmaa juoksusuoritusta varten.

Muutenkin pyrin tällä kertaa välttämään turhat typeryydet harjoittelun ja valmistautumisen kanssa, erityisesti viimeisellä viikolla - kun omalle kunnolleen ei enää pysty tekemään mitään. Olin järkevästi sopinut itselleni työmatkan Turkuun, jossa matkan ajan majoituin Sokos Hotel Caribiassa.

Jos et ole vielä tietoinen Helsingin sympaattisimmasta juoksutapahtumasta Viikin Vitosesta, nyt korvat hörölle.

Asmo Halinen on onnistunut kasvattamaan ja kaitsemaan kotinsa iltalenkkimaastoon jo satojen juoksijoiden rakastaman kyläjuoksutapahtuman, joka ohjattaa juoksijat Arboretumin siimekseen koettelemaan kuntoaan ja jättämään jälkensä kuuluisalle Raastosuoralle.

Muun muassa erinomaisesti kirjatut ja verkkoon julkaistut statistiikat sekä datan pohjalta teaser-hengessä nostatetut uudet näkökulmat kilpailun tuloksiin ja trendeihin ovat tehneet osallistumisesta ja mukana olemisesta mieleenpainuvan kokemuksen.

Lähtöpaikka on ahdas ja saa pienelläkin porukalla aikaan suuren urheilujuhlan tuntua. Juoksun kannalta se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä juoksijat järjestetään lähtösuoralle tasoryhmiin. Vauhdikkaimmista juoksijoista pääsee reitin aikana näkemään aluksi vain selät ja Arboretumin siimeksestä irtautuessa toteamaan kuinka pitkällä Raastosuoralla nopeimmat jo ovatkaan.

Allergian vaikeuttaessa taas elämää, on seurauksena ollut kevyempi treeniviikko.

Ainoastaan maanantaina ja tiistaina tuli tehtyä kunnolliset juoksuharjoitukset. Maanantaina kävimme Sadun kanssa ensiksi kevyellä vitosella..

.. ainatyylikkäänä..

.. ja nappasimme myös juoksumeitsien.

Kevyen vitosen jälkeen vetäsin kovemman intervalliharjoituksen. Ja tiistaina perään sitten kevyemmän pk-juoksun.

Keskiviikkona, perjantaina ja sunnuntaina oli vuorossa kevyet kävelytreenit – ja mikäs olikaan kävellessä, kun kelit olivat niin komeat.

Paikalliset maastot myös antavat hyviä reittejä nauttia paikallisesta ympäristöstä ja melkeinpä luonnon helmassa samoilemisesta – vaikka ollaan Itä-Helsingissä.

Noh, pitihän se arvata että koivun kukinta yllättää runsaudellaan. Nokka on tukossa ja ulkona hengitys tuntuu raskaammalta.

Antihistamiinia on mennyt urakalla. Nenää on tullut myös huuhdeltua urakalla, mutta siitä huolimatta aina aamusta alkaen on olo ollut enemmän tai vähemmän tukossa.

Nämä kaverit ovat muutamassa päivässä..

..heränneet värikkääseen loistoon ja aloittaneet varsinaiset orgiat. Ja se kyllä tuntuu.

Treenit ovat nyt muuttuneet kovista juoksuista enemmänkin kävelylenkeiksi ja kevyemmäksi liikunnaksi, mutta kyllä se tästä.

Vaikka en olekaan markkinoilla uusille kengille – niitä kun on kaappi täynnä – huomioin todella positiivisesti Stadiumin uuden tyytyväisyystakuun.

Monilla – kuten myös minulla aiemmin – on ollut ongelmia kenkien sopivuuden kanssa, tavoilla mitä ei ole ollut mahdollista havaita liikkeessä nopeassa testauksessa. Yleensähän liikkeissä ei ole ollut edes mahdollisuutta edes kunnolla kokeilla tossuja kunnollisilla juoksuaskelilla, kun tilaa on vain muutama metri. Jossain harvoissa hyvissä paikoissa on ollut tarjolla juoksumatto.

Kuten Movescount-lukemat kertovat, takana on hyvä treeniviikko - siitäkin huolimatta, että siitepölyallergia on yrittänyt iskeä päälle. Antihistamiini, nenäkannulla nenän huuhtelu ja toisaalta myös kostea keli ovat pitäneet pahemmat oireet poissa.

Maanantaina oli SATS:lla hurjaa hupia kuntonyrkkeilyn muodossa. Siitä olikin ollut aikaa, kun Hipkolla kävin kokeilemassa kuntonyrkkeilyä ja kyllähän se taas tuntui yhtä hauskalta.

Tiistaina jatkui Sats:n Urban Tribes juoksut keskuspuistossa. Sunnuntain pitkän lenkin ja maanantain kahden tunnin treenailun tuloksena jaloissa ei ollut oikein potkua ja juoksut menivät enemmän himmailuna, mutta oli silti mukavaa taas juosta porukassa,

Tänään oli vuorossa kevään pelätyin päivä – vaatehuoneen inventaario ja siivouspäivä. Samalla tuuletettiin ja laitettiin järjestykseen myös harrastusvälineet ja urheiluvaatteet.

“Ennen”-kuvaa ei onneksi otettu, mutta “Jälkeen”-kuva on ihan ok.

Ylähyllylle tuli laatikoihin juoksu- /ulkoiluasut ja erilaiset urheiluun sopivat sukat. Viereiseen laatikkoon meni pyöräilyvarusteet, eli pehmustetut bokserit sekä päällysasut.

Keskihyllystä löysi paikkansa urheilupaidat, tekniset paidat - sekä omasta koristaan juoksutakit ja vielä hetkittäin ennen kevään edistymistä tarvittavat kerrastot. Omat korit löytyivät myös fleeceille ja salilla aina tarpeellisille sortseille. Toiselta seinältä juoksuhanskat, pipot, lippikset, treenipyyhkeet, hikinauha ja juomapullot saivat myös oman laatikon. Käytännössä siis kaikki lenkille tarvittava - kelillä kuin kelillä - löytyisi suoraan käden ulottuvilta.

Kevät on viimeinkin niin pitkällä, että tiet ovat auki, monilta osin jo lakaistu hiekastakin ja kelit sellaiset - että ulkona on hyvä ajella.

Pari viikkoa sitten ehdin jo heittämään ensimmäisen lenkin ja tänään illalla oli märässä ja pimeässä mukava käydä kokeilemassa sekä pyörän, varusteiden ja fillarin valon toimintaa. Pimeässä ja sateisessa kelissä tuntui, että valon käyttöarvo oli lähinnä symbolinen – ja enemmän vain varottamaan muita tiellä liikkujia, kuin auttamaan pyöräilijää näkemään enemmän.

Kuten monta kertaa on tullut kiroiltua, ei kroppa tunnu kestävän mitään ja aina kramppailee, sekä temppuilee jokin paikka - juuri kun saa hyvän putken treenaamisessa päälle.

Kotona onkin tullut suureksi avuksi erilaiset työkalut, joilla hoitaa lihaksia ja lihaskalvoja silloin kun ei ehdi hierottavaksi Heidin hellään hoivaan.

TP-Therapyn trigger point roller sekä pallot ovat olleet ihan järkyttävän hyvä ostos – sekä monesti kokonainen päivien pelastus.

Siinä vaiheessa, kun selkä kipuili – oli fascioiden rullaaminen ja myöhemmin piriformis-lihaksen ja muiden paikkojen avaaminen hierontapallojen avulla avain siihen, että sai päivien aikana mitään aikaiseksi.