Pakko kai se on sanoa, että juoksumatolla treenaaminen ei ole lainkaan hullumpaa – vaikka aluksi ajatus tuntuu yhtä tyhmältä kuin sisäpyöräily pyörillä, jotka eivät liiku minnekään.
Tänä talvena kelit ovat melkeinpä koko ajan olleet sellaiset, ettei ole mitään syytä olla juoksematta ulkona – mutta siitä huolimatta olen vuodenvaihteen jälkeen juossut vain sisällä. Sisällä juoksumatolla.
Juoksumatolla juokseminen tuntuu erilaiselta kuin ulkona juokseminen monessakin mielessä. Askellus ja tuntuma maahan on väkisinkin hieman erilainen. Tuuli ja viileä ilma ei myöskään viilennä samalla tavalla kuin ulkona.
Jotain positiivistakin kuitenkin on.
Osallistumalla kuntokeskuksen sisäjuoksutunneille pääsee osaksi jonkun toisen suunnittelemaa ja vetämää treeniä. Matolla on yllättävän mukava tehdä erilaisia intervalli- ja pyramidiharjoituksia, joissa mittarit kertovat koruttoman selvästi miten nopeasti tai hitaasti mikäkin osuus vedettiin läpi.
Puolessakin tunnissa ehtii saamaan kunnollisen treenin - ja samoja ajatuksia soveltamalla pystyy myöhemmin vetämään itselleen hyviä harjoituksia matolla.
Tänään tein sovelletun intervalliharjoituksen matolla ihan kokeiluhenkisesti. Juoksin viisi kilometriä eri nopeuksilla vaihdellen nopeuksia ja nautiskellen.
Ekat kaksi kilometriä mentiin hitaasti nopeutta kohottaen 10 km/h:sta ylöspäin. Siitä viisisataa metriä jäähdyttelyä alle tuon 10 km/h nopeuden ja loppuaika toistaen sykliä 500 metriä vetoa, 500 metriä jäähdyttelyä. Kovimmat vedot olivat vain 15 km/h vauhtia ja jäähdyttelyt 9,5 km/h nopeutta.
Hauskaa oli.
Aikaa kului 28 minuuttia.