Viikin Vitonen

Jos et ole vielä tietoinen Helsingin sympaattisimmasta juoksutapahtumasta Viikin Vitosesta, nyt korvat hörölle.

Asmo Halinen on onnistunut kasvattamaan ja kaitsemaan kotinsa iltalenkkimaastoon jo satojen juoksijoiden rakastaman kyläjuoksutapahtuman, joka ohjattaa juoksijat Arboretumin siimekseen koettelemaan kuntoaan ja jättämään jälkensä kuuluisalle Raastosuoralle.

Muun muassa erinomaisesti kirjatut ja verkkoon julkaistut statistiikat sekä datan pohjalta teaser-hengessä nostatetut uudet näkökulmat kilpailun tuloksiin ja trendeihin ovat tehneet osallistumisesta ja mukana olemisesta mieleenpainuvan kokemuksen.

Lähtöpaikka on ahdas ja saa pienelläkin porukalla aikaan suuren urheilujuhlan tuntua. Juoksun kannalta se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä juoksijat järjestetään lähtösuoralle tasoryhmiin. Vauhdikkaimmista juoksijoista pääsee reitin aikana näkemään aluksi vain selät ja Arboretumin siimeksestä irtautuessa toteamaan kuinka pitkällä Raastosuoralla nopeimmat jo ovatkaan.

Fiilis on kuitenkin mieletön ja suorituksen jälkeen monet jaksavat jäädä odottamaan ihan virallista palkintojenjakoakin.

Viikin Vitonen -mitalin voi voittaa vain kerran ja kokemus on siis kaikille sarjansa nopeimmille ainutkertainen. En tiedä onko kukaan Viikin Vitonen -voittaja ollut vielä olympiavoittaja, mutta koska olympiamitalin voi voittaa useampia kertoja – uskoisin että Viikin Vitonen rankkautuisi korkeammalle.

Tällä kertaa mitalit saivat kaulaansa SATS:llakin juoksuvalmentajana toimiva Hilkka Kontro sekä miesten sarjassa Antti Leinonen.

Erikoispalkinnon sai myös Oliver Piha, joka osallistui jo kolmanteen Viikin Vitonen -kilpailuun.

Seuraavaa juoksua ei ole vielä laitettu kalenteriin, mutta seuraa Facebookissa tiedotusta ja tule mukaan!